Edunvalvontavaltuutuksen laadinta ja säilyttäminen
Edunvalvontavaltuutus laaditaan kirjallisesti sille säädettyjä muotovaatimuksia noudattaen. Edunvalvontavaltuutuksessa valtuuttaja nimeää valtuutetun, jonka tulee suostua tehtävän hoitamiseen. Valtuutetulle voidaan määrätä varavaltuutettu, joka tulee valtuutetun tilalle siinä tilanteessa, että valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamaan tehtävää. Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan määrätä lisäksi myös toissijainen valtuutettu, joka tulee valtuutetun tilalle silloin, jos valtuutettu ei voi ottaa tehtävää vastaan tai tulee pysyvästi esteelliseksi hoitamaan tehtävää.
Valtuutuksessa valtuuttaja voi määritellä, mitä tehtäviä hän haluaa valtuutetulle määrätä. Hän voi oikeuttaa valtuutetun esimerkiksi huolehtimaan omaisuudestaan ja/tai muista taloudellisista asioistaan, taikka esimerkiksi valtuuttajan henkilöön liittyvistä asioista. Valtuutettu voidaan siten oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa myös sellaisissa tämän henkilöä koskevissa asioissa, joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä. Tehty edunvalvontavaltuutus on suositeltavaa antaa valtuutetulle tiedoksi ja säilyttää huolellisesti.
Digi- ja väestötietovirastolta haetaan edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista
Siinä tapauksessa, että valtuutuksen antanut henkilö ei kykene enää hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden vuoksi, valtuutettu voi pyytää Digi- ja väestötietovirastoa vahvistamaan valtakirjan. Valtuutetun tulee esittää Digi- ja väestötietovirastolle alkuperäinen valtuutus sekä lääkärinlausunto, joka todistaa, että valtuutuksen antanut henkilö on tullut kyvyttömäksi hoitamaan asioita, joita valtuutus koskee. Valtuutus tulee voimaan, kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut sen. Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen helpottaa lähiomaisia, sillä tällöin valtuutuksen laatijalle ei tarvitse määrätä edunvalvojaa viranomaisten toimesta, joka on hidas ja byrokraattinen menettely sekä vaatii edunvalvojalta virallisia toimenpiteitä enemmän.
