Jouduitko rikoksen uhriksi? Toimi näin.
Rikoksen uhriksi joutuminen saattaa herättää monenlaisia tunteita; mistä saada apua, kenen puoleen tulee kääntyä ja miten rikosprosessi etenee?
TEE RIKOSILMOITUS VÄLITTÖMÄSTI
Jos joudut rikoksen uhriksi, tee ensin poliisille rikosilmoitus. Ilmoitus tulisi tehdä nopeasti rikostapahtuman jälkeen, jotta rikos on helpompi selvittää. Poliisi päättää esitutkinnan aloittamisesta rikosilmoituksen perusteella. Lisäksi, jos rikoksesta on aiheutunut vammoja, uhrin kannattaa hakeutua lääkäriin mahdollisimman pian. Lääkärintodistusta tarvitaan usein myöhemmin oikeudenkäynnissä tai haettaessa korvauksia vakuutusyhtiöltä.
Rikokset voidaan jakaa asianomistajarikoksiin ja virallisen syytteen alaisiin rikoksiin. Asianomistajarikoksissa esitutkintaa ei aloiteta, jos rikoksen uhri ei halua vaatia rangaistusta rikoksesta epäillylle. Jos taas rikos on virallisen syytteen alainen, esitutkinta aloitetaan, vaikkei uhri vaatisikaan rangaistusta.
RIKOSILMOITUSTA SEURAA ESITUTKINTA
Rikosilmoituksen tekemisen jälkeen alkaa esitutkinta. Esitutkinnan tarkoituksena on selvittää, mitä on tapahtunut, ketkä ovat osallisia, millaisia todisteita rikoksesta on jäänyt sekä rikostapahtuman aiheuttamat vahingot. Esitutkinnassa poliisi kuulee rikostapahtuman kaikkia osapuolia, myös rikoksen uhria. Esitutkinnasta laaditaan esitutkintapöytäkirja, joka toimitetaan syyttäjälle. Syyttäjä harkitsee, nostetaanko asiassa syyte vai ei.
RIKOKSEN UHRILLA ON LAIN MUKAAN MAHDOLLISUUS TOISSIJAISEEN SYYTEOIKEUTEEN
Syyttäjän jättäessä syyte nostamatta, rikoksen uhrilla on lain mukaan toissijainen syyteoikeus. Tämä tarkoittaa sitä, että rikoksen uhri voi saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi ilman virallista syyttäjän nostamaa syytettä.
Jos syyttäjä nostaa rikoksesta syytteen, asia etenee käräjäoikeuteen. Käräjäoikeudessa rikosasia käsitellään ja tuomioistuin päättää tuomiossaan, onko rikos näytetty toteen sekä mahdollisesta rangaistuksesta rikoksesta syytetylle sekä muista seuraamuksista. Käräjäoikeudessa rikosasia käsitellään joko kirjallisena menettelynä tai suullisena käsittelynä. Kirjallisessa menettelyssa asia voidaan käsitellä silloin, kun rikoksen uhri ja vastaaja ovat antaneet siihen suostumuksensa, eikä suullinen käsittely ole tarpeen.
KUTSU KÄRÄJÄOIKEUDEN SUULLISEEN KÄSITTELYYN
Suulliseen käsittelyyn rikoksen uhri saa kutsun käräjäoikeudelta. Kutsussa lukee, tuleeko uhrin saapua paikalle henkilökohtaisesti. Lisäksi käräjäoikeus lähettää pyynnön esittää mahdolliset vahingonkorvausvaatimukset. Vahingonkorvauslain mukaan nimittäin vahingon aiheuttaja on velvoitettu korvaamaan tahallisesti tai tuottamuksellaan toiselle aiheuttamansa vahingon. Rikoksen uhrin vahingonkorvausvaatimusten esittäminen on hyvä antaa asianajajan hoidettavaksi, jotta vaatimuksissa tulee huomioitua kaikki tarvittavat seikat. Ota hyvissä ajoin yhteyttä asianajajaan, jolloin saat neuvoja ja apua ja avustaja huolehtii asiastasi.
