Lapseen kohdistuva väkivalta – tiedä vastuusi huoltajana

Lapseen kohdistuva väkivalta on vakava uhka lapsen terveydelle, kasvulle ja kehitykselle. Alaikäiseen kohdistunut väkivalta on myös perhepiirissä tapahtuneena aina ihmisoikeus­loukkaus. Lapselle kuuluvaa turvallisuutta koskevaa perusoikeutta loukataan myös silloin, kun lapsi itse ei ole suoranaisesti perheessä esiintyvän väkivallan kohteena vaan hän altistuu perheessä muihin perheenjäseniin kohdistuvalle väkivallalle.

LAPSIIN KOHDISTUVAAN VÄKIVALTAAN TULEE PUUTTUA VIRANOMAISTEN TOIMESTA

Minkäänlainen lapsiin kohdistuva ruumiillinen tai henkinen väkivalta ei ole hyväksyttävää riippumatta siitä, kuinka ”vähäisestä” väkivallasta on kyse. Vanhemmat saattavat kohdistaa lapseen henkistä väkivaltaa esimerkiksi vahingollisella vuoro­vaikutuksella, pelottelemalla, uhkailemalla, piittaamattomuudella, nöyryyt­tämisellä, vähättelyllä, lapsen tunteiden loukkaamisella ja altistamisella perhe­väkivallalle. Väkivaltaa ovat myös kaikki sellaiset kasvatus­tarkoituk­sessakin tehdyt toimet, jotka täyttävät väkivallan tunnusmerkit.

Ruumiilliseksi kuritukseksi määritellään mikä tahansa rangaistus, jossa käytetään fyysistä voimaa ja pyritään aiheuttamaan jonkinasteista kipua tai vaivaa. Merkitystä ei ole sillä, kuinka vähäistä tämä kipu tai vaiva mahdollisesti on.

Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Tästä seuraa, että kaikenlainen lapsen huono kohtelu on kielletty. Kriteerinä on oltava lapsen kokemus huoltajan toiminnasta.

Yksinomaan se, ettei kohtelu huoltajan mielestä ole lasta loukkaavaa, ei tee kohtelusta sallittua. Huoltajan näkemystä lapsen edusta ei voi käyttää oikeutuksena toimiin, jotka ovat ristiriidassa lapsen ruumiillisen koskemattomuuden ja hyvinvoinnin kanssa.

LAPSI ON AINA HUOLTAJAN VASTUULLA

Lapsenhuoltolain uudistuksen myötä huoltajalla on velvollisuus suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksi­käytöltä. Huoltaja siis vastaa siitä, ettei lapsi altistu ruumiilliselle tai henkiselle väkivallalle kenenkään toimesta.

Jos lasta kuritetaan tai lapsi muutoin altistuu edellä kuvatun mukaisesti väkivallalle, tulee asiasta tehdä rikosilmoitus ja ilmoitus lastensuojelulle. Kaikkien lapsen elämään osallistuvien tahojen, kuten koulun tai harrastuspaikan ja muiden lähipiiriin kuuluvien henkilöiden tulisi ottaa huomioon, että osalla heistä on jo pelkästään lakiin perustuva velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, mikäli he epäilevät lapsen joutuneen väkivallan kohteeksi.

Usein lastensuojelu­ilmoitus tuottaa vanhemmissa epätoivon tunteita. Pelkkä lastensuojeluilmoitus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi vanhempi, joka ilmoitukseen on nimetty olisi syyllistynyt edellä kuvattuun lasta vahingoittavaan toimintaan. Viranomaisten tehtävänä on selvittää tapahtumat ja todeta myös se, jos ilmoituksen sisältö on todettava aiheettomaksi. On mahdollista, että vanhempien erotilanteessa tai huoltoriidan yhteydessä toinen vanhemmista syyllistyy toimintaan, joka aiheuttaa perättömiä lasten­suojelu­ilmoituksia. Taustalla näissä tapauksissa voi olla pyrkimys saada perusteetonta etua oikeuden­käyntiin tai vahingoittaa toisen vanhemman ja lapsen suhdetta siten, että lapsen oikeutta toiseen vanhempaan voitaisiin rajoittaa.