Lesken ja perillisen riidat

Lapset ovat perittävän rintaperillisiä.  Mikäli vainajalla ei ollut omia rintaperillisiä, leski perii aviopuolisonsa. Toissijaisia perillisiä ovat kuolleen vanhemmat, veljet sisaret ja näiden jälkeläiset. Riitaa voi syntyä lesken ja rintaperillisten välille sekä lesken ja toissijaisten perillisten välille. Erimielisyyksiä, jossa leski ja perilliset ovat vastapuolina voi syntyä esimerkiksi kuolinpesän irtaimistosta, perinnön suuruudesta, omaisuuden omistusoikeudesta tai lesken hallintaoikeudesta. 

Lesken ja perillisten välisissä riita-tilanteissa ja muissa mahdollisissa erimielisyyksissä kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen, jotta perinnönjako sujuisi mahdollisimman mutkattomasti ja palvelee kaikkien osapuolten etua ja oikeuksia.

LESKI EI VOI MÄÄRÄTÄ PERITYSTÄ OMAISUUDESTA TÄYSIN VAPAASTI

Kun perittävä kuolee ilman rintaperillisiä, leski perii puolisonsa eivätkä toissijaiset perilliset ole osakasasemassa ensiksi kuolleen puolison kuolinpesässä. Vaikka leski perii puolisonsa, ei leski voi määrätä omaisuudesta täysin vapaasti. Leski voi muutoin määrätä omaisuudesta, mutta hän ei voi siitä omalla testamentillaan määrätä. Toissijaisilla perillisillä ei ole mahdollisuutta puuttua lesken elinaikana siihen, miten leski omaisuutta käyttää. Leski voi halutessaan käyttää koko perityn omaisuutensa. Lesken kuoleman jälkeen lesken jälkeen jäänyt omaisuus jaetaan ensiksi kuolleen puolison ja lesken perillisten kesken.

Asianajotoimistollamme on monen vuoden vankka kokemus perinnönjakoon ja perintöriitoihin liittyvissä asioissa.